Sijaintipaikasta käytiin aikanaan kova vääntö, koska silloisen Karkun kunnan asukkaat eivät päässeet yksimielisyyteen, kummalle puolen Rautavettä kirkko pitäisi rakentaa. Läheisen Kosken ratsutilan omistaja Alfons Ekholm ratkaisi kiistan lahjoittamalla kirkkoa ja hautausmaata varten maa-alueen Riippilänjärven rannalta, Rautaveden läheisyydestä.

Myös kirkkorakennuksen muoto jakoi mielipiteet. Jotkut karkkulaiset halusivat samanlaisen ja samankokoisen kuin naapuripitäjään Tyrväälle oli 1855 rakennettu. Toisin kävi. Suunnittelijaksi valittu arkkitehti Oiva Kallio piirsi Tyrvään kirkkoa paljon pienemmän ja muutenkin aivan erilaisen harmaakivikirkon, joka vihittiin käyttöön Kristuksen tulemisen kirkkona 1913. Karkun kirkossa soivat 1700-luvun alkupuolella valetut kellot, jotka on tuotu Sastamalan Pyhän Marian kirkosta.